Olen opiskellut uutta mediaa vaihtelevalla menestyksellä kohta neljä vuotta törmäämättä tarkkaan ja selvärajaiseen uuden median määritelmään. Käsitteellä viitataan milloin mihinkin - uuteen kommunikaatioteknologiaan, kuten internetiin, videopeleihin ja multimedia-CD-ROM-levyihin (...kuka muistaa vielä romppuvillityksen :) ). Teoksessa Uusmediatieteen perusteet (2000) Ylä-Kotola ja Arai rakentavat uuden median määritelmän, joka perustuu piirrepohjaiseen luokitteluun. Ylä-Kotola&Arain mukaan uutta mediaa määrittävät erityispiirteet voidaan ryhmitellä neljään osittain päällekkäiseen vaiheeseen, joita ovat

  1. Verkottuvan, integroituva ja moninaistuvan median vaihe

  2. Interaktiiivisuuden ja hypertekstuaalisuuden utopiat

  3. Siirtymä audiovisuaalisesta sensomotoriseen mediakulttuuriin

  4. Mediateknologian sulautuminen ruumiiseen
Teoksessaan Ylä-Kotola ja Arai purkavat auki jokaisen vaiheen selittäen eri vaiheiden mediateknologioiden toimintaa välillä pistäytyen (media)filosofian hämärässä maailmassa. Heidän määritelmänsä - kaikista ansioistaan huolimatta - on kuitenkin kovin samanlainen kuin esimerkiksi Wikipedian sivuilta löytyvä uuden median määritelmä. . Uusi media määrittyy erilaisten viestintäteknologisten välineiden kautta, olkoonkin tämä väline Internet nykyisessä muodossaan tai Ylä-Kotolan ja monien muiden utoopikkojen näkemä suoraan ihmisen aistifysiologiaan vaikuttava "jokin".

Voisiko uuden median määritellä jollain muulla tavalla? Muistin törmänneeni aikoinani totutusta poikkeavaan media-käsitteen määritelmään ja onnekseni löysin suosikeistani tämän verkon helmeen. Vin Crosbien määritelmä vuodelta 1998 on piristävän erilainen. Hän ensinnäkin kiistää, että lehdet, televisio tai Internet olisivat medioita. Hänen mukaansa nämä usein medioiksi ymmärtämämme asiat ovat pikemminkin välineitä, jotka toimivat mediassa. Ensimmäistä kertaa Crosbien kirjoituksiin törmättyäni tämä toteamus herätti mielenkiintoni. Vastavirtaan kulkeville on aina sija ajattelussani.

Crosbie rakentaa analogian viestintämedioiden ja kuljetusmedioiden välille. Hänen mukaansa on olemassa vain kolme kuljetusmediaa - maa, vesi ja taivas. Viestintämediat asettuvat rinnalle samassa järjestyksessä - interpersoonallinen media, massamedia ja uusi media.

Interpersoonallinen media ja massamedia ovat medioista vanhimpia ja ulottuvat esiteknologiselle ajalle. Interpersoonallisella medialla Crosbie tarkoittaa kahdenvälistä viestintää esimerkiksi puheen tai mediavälineen avulla tapahtuvaa viestintää, kuten kirjeitä, puhelinta ja sähköpostia.

Crosbien ajattelussa myös massamedian käsitteellä on totutusta poikkeava merkitys. Yleensä massamedialla tarkoitetaan teknologian avulla tapahtuvaa joukkoviestintää, mutta Crosbien mukaan tämä käsitys on väärä. Myös massamedia ulottuu esiteknologiselle ajalle - kuninkaiden ja heimojohtavien puheet ovat olleet esiteknologisen ajan massamediaa. Massamediassa toimivia välineitä ovat puolestaan kirjat, sanomalehdet, mainostaulut, elokuva, televisio ja webcastit.

Interpersoonallisen median ja massamedian ominaispiirteet ovat toisilleen vastakkaisia:

Interpersoonallisessa mediassa on mahdollista lähettää yksilöityjä viestejä mutta vain yhdelle henkilölle kerrallaan kun taas massamediassavoidaan lähettää viesti äärettömälle ihmisjoukolle mutta viestiä ei voi yksilöidä kullekin vastaanottajalle erikseen

Interpersoonallisessa mediassa jokaisella viestinnässä mukana olevalla on periaatteessa tasa-arvoinen valta viestittävään sisältöön. Tässä Crosbie ei ota huomioon yksilöiden välisiä valta-asetelmia, jotka vaikuttavat viestintän sisältöön ja kulkuun. Massamediassa yksittäisellä henkilöllä - viestin lähettäjällä - on valta viestinnän sisältöön.
Viestintämediana uuden median välttämättömänä ehtona on riittävän pitkälle kehittynyt teknologia, samoin kuten taivas kuljetusmediana vaatii teknisten välineiden, kuten lentokoneen tai vaikkapa kuumailmapallon käyttöä. Uudessa mediassa yhdistyvät interpersoonallisen- sekä massamedian edut ilman niiden rajoituksia. Tästä johdetut uuden median ominaisuudet ovat:

  • Yksilöityjä viestejä voidaan lähettää yhtäaikaisesti rajattomalle vastaanottajajoukolle

  • Vastaanottajalla on valta viestinnän sisältöön
Mutta miten määritellä se uusi media, joka tarjoaa kuvatut edut? Crosbiella on tähän vastaus - lisäksi ihailtavan selkeä ja kuvaava (esimerkiksi aiemmin viitattu Yläkotola & Mehdin määritelmä ei avaudu ilman kymmenien sivujen selityksiä). Crosbien mukaan uudella medialla on neljä toisilleen sarjallisessa riippuvuussuhteessa olevaa ominaispiirrettä. Sarjallisuudella tarkoitetaan, että edellä oleva piirre on riippuvainen kaikista edeltävistä piirteistä.

Neljä uuden median peruspiirrettä ovat:

  1. Bittejä, ei atomeita

  2. Digitaalinen tavoitettavuus

  3. Kvanttihyppy kontrollivallan siirtymisessä kuluttajille

  4. Avointen, autonomisten järjestelmien voitto suljetuista järjestelmistä
Crosbien mukaan mikä tahansa uuden median kentällä tapahtuva toiminta tulee menestymään, jos siinä toteutetaan kaikkia neljä peruspiirrettä. Vastaavasti yritys tulee epäonnistumaan, jos toiminnassa on mukana vain yksi tai kaksi piirrettä.

Crosbien määritelmä avaa polkuja moniin suuntiin. Esimerkiksi tarkasteltaessa Internetin viimeaikaista kehitystä nähdään Crosbien periaatteeet toiminnassa varsin vakuuttavalla tavalla. Webservices-arkkitehtuurit, Podcasting Mozilla Firefox-verkkoselain ja sen Greasemonkey-lisäosa ja entistä tehokkaammat P2P-verkot.

Seuraavissa merkinnöissä otan Crosbien käytännönläheisen määritelmän ohjenuorakseni pohtiessani ilmiöitä ja mediavälineitä, jotka esiintyvät ja toimivat uudessa mediassa. Ylä-Kotolan ja Arain teoretisoinnit tulevat terästämään merkintöjäni.