Valvontakamerat kuvaavat meitä - miksi emme kuvaisi valvontakameroita ja valvojia? Edellisten merkintöjeni innoittaja, Steve Mann, on monessa mukana. Hän on kehittänyt ajatuksen [Sousveillance:sta->Sousveillance@Wikipedia], vastakohtana videovalvonnalle (englanniksi surveillance). Sana palautuu ranskan kieleen: surveillance tarkoittaa “ylhäästä katsomista”, vastaavasti sousveillance “alhaalta katselemista”.
Jatkuvasti yleistyvät kamerapuhelimet ja pienet digitaalikamerat mahdollistavat Mannin ajatuksen toteuttamisen käytännössä. Muun muassa vuonna 2001 Göteborgin EU-huippukokouksen aikaan mielenosoittajat saivat kuvattua poliisin kyseenalaista toimintaa. Kuluvan vuoden heinäkuussa tsekkiläiset poliisivoimat hajoittivat väkivaltaisesti CzechTek2005 teknotapahtuman, mutta kaaoksen keskellä osallistujat [onnistuivat tallentamaan->http://en.policejnistat.cz/] tapahtumien kulun kameroillaan.
Tietysti valtautumisen ohella kaikkialla mukana kulkevia kameroita käytetään myös aivan muihin tarkoituksiin: [MobileAsses.com->http://www.mobileasses.com/display.php?cameraphone] (ei-työpaikkaturvallinen linkki!). Kurenniemellä :”(Kurenniemi; Erkki: Supermegateknologiat - Tietoyhteiskunta, kommunikaatioyhteiskunta, kontrolliyhteiskunta. Julkaistu kokoelmassa Kurenniemi, Rastas: Askeleen edellä: Todellisuus on aina askeleen edellä mielikuvitusta. Edita, Helsinki 1999)”: on sanansa sanottavana myös kamerapuhelimien yleistymisestä, joka voi olla hänen mukaansa askel kohti Orwellin dystopian kontrolliyhteiskuntaa:
Kun kaikki valvovat toisiaan, 1984:n ajatuspoliiseja ei tarvita. Asiakkaat tekevät likaisen työn heti kun heille on myyty välineet. Kun kännyköihin lisätään GPS-paikanmääritys, videokamera ja elektroninen allekirjoitus, järjestelmä alkaa olla aukoton.