[The Library Thing->www.librarything.com] on palvelu, jonka käyttäjät voivat luetteloida kirjahyllynsä sisällön käyttäen tageja [Flickr->www.flickr.com] ja [del.icio.us->http://del.icio.us] palveluiden tapaan. Kirjojen perustiedot poimitaan Kongressin kirjaston luettelosta [Z39.50->Z39.50@Wikipedia]-yhteydellä, joten tietoja ei tarvitse syöttää tuskallisesti käsin.
Tagit ovat kuitenkin palvelun kiinnostavin ominaisuus. Alkukesästä luin Hope A. Olsonin teoksen [The Power to Name->http://www.springeronline.com/sgw/cda/frontpage/0,11855,5-40403-22-33456173-0,00.html], jossa ruodittiin kriittisellä otteella kirjastojen luettelointitietojen asiasanoitusta. Olsonin mukaan asiasanoitus on usein marginalisoivaa, sukupuolisesti värittynyttä ja yksipuolista - asiasanoitus on vallankäyttöä, joko tiedostettua tai tiedostamatonta. Olson ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi näyttöluetteloa, jossa kirjaston asiakkaat itse voisivat asiasanoittaa teoksia ja luoda ‘hypertekstipolkuja’ eri kirjojen välille. Kirjan kirjoittamisen aikoihin [folksonomia->folksonomy@Wikipedia] -käsitettä ei oltu vielä edes keksitty, mutta tagit tuntuvat tarkoitukseen ilmiselvältä ratkaisulta.
Koskahan kirjastojärjestelmätoimittajat heräävät? [Library Thing->http://www.librarything.com] on näppärä palvelu, mutta kirjaston näyttöluetteloon integroituna folksonomiat tulisivat todella suurten käyttäjäjoukkojen ulottuville.
Mikäli [Freetag->http://www.getluky.net/freetag/]-tagimoduli olisi kirjoitettu Perl-kielellä PHP:n sijaan, vapaan [Koha-kirjastojärjestelmän->http://www.koha.org] kehittäjät voisivat melko helposti rakentaa prototyypin tageja hyödyntävästä näyttöluettelosta.
[…] Itse olen tarkkaillut Web 2.0 -huumaa kirjastojen näkökulmasta. Syksyllä yritin herättää keskustelua (huonolla menestyksellä tosin) Koha-kehittäjien postituslistalla käyttäjälähtöisen luokittelun tarpeellisuudesta Koha-kirjastojärjestelmässä syistä, joita käsittelin aiemmassa merkinnässäni. Käyttäjälähtöisen luokittelun ohella myös moni muu “Web 2.0″-leimaa kantava teknologia ja ajattelutapa voisivat parantaa kirjastojen palvelutasoa - tai käyttäjäkokemusta, näin trendikkäästi ilmaistuna. Yhteisöllisyys, avoimet API:t kirjastojen jättimäisiin metatietovarantoihin, RSS-virrat, suosittelijajärjestelmät, virheenkorjaavat hakutoiminnot ja niin edelleen; pelikenttä on asetettu valmiiksi ja kirjastot voisivat astua mukaan. […]