Kaukomieli

IFLA-konferenssi järjestettiin tänä vuonna Oslossa, siis lähes nurkan takana. Eihän kaltaiseni noviisin gurujen konferensseihin ole osallistuminen mutta tieteenalan liikehdintää on kuitenkin mielenkiintoista seurata. Elokuussa olleen konferenssin esitelmäpaperit ovat nyt vapaasti jakelussa ja joukossa näyttää olevan oikein mielenkiintoisia esityksiä, esimerkiksi:

• Hauke & al: Library Science - quo vadis? [[PDF->http://www.ifla.org/IV/ifla71/papers/048e-Hauke.pdf]]
• Dorman: The coming revolution in library software [[PDF->http://www.ifla.org/IV/ifla71/papers/155e-Dorman.pdf]]
• McCallum: MARC XML sampler [[PDF->http://www.ifla.org/IV/ifla71/papers/175e-McCallum.pdf]]

Loput esitelmät löytyvät konferenssin [ohjelmasivulta->http://www.ifla.org/IV/ifla71/Programme.htm].

[The Open Library->http://www.openlibrary.org] on hieno esimerkki siitä, kuinka vanhoja kirjoja voidaan muuttaa sähköiseen muotoon ja säilyttää alkuperäisen kirjan tuntu, typografiaa ja aikojen saatossa kertyneitä reunamerkintöjä myöten. Projektin taustalla oleva [Internet Archive->http://www.archive.org] on kehittänyt skannerin, jolla vanhoja kirjoja voidaan digitoida nopeasti ja kirjan sidontaa vaurioittamatta. Jälki on varsin hyvää ja mikä parasta - joistain kirjoista on tarjolla myös ääniversio.

Tuoreessa [We Break Stuff:in->http://webreakstuff.com/blog/2005/10/i-unsubscribe/] merkinnässä hahmotellaan neljä aikakautta, joihin eri web-informaation hallinnan ratkaisut sijoittuvat:

1. Hakemisto/Selaaminen 1991-1995/96
2. Haku 1996-2003
3. Tilaaminen 2003-nykyhetki
4. Tulevaisuus

[Bloglines->http://www.bloglines.com] - oma lääkkeeni informaatioähkyyn - on monien nykyisten palvelujen tavoin Tilaaminen-aikakauden ratkaisu. Kirjastoihmisenä pohdin, mihin nykyiset näyttöluettelot sijoittuvat. Ikävä kyllä näyttöluettelot taitavat olla ominaisuuksiensa puolesta Hakemisto/Selaaminen-Haku - aikakausien ratkaisuja. Kotikirjastoni (ja monen muun suomalaisen kirjaston) PallasPro tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tilata uutuustiedotteita sähköpostiin - eräänlainen kolmannen aikakauden ratkaisu siis. RSS-virta uutuuksista olisi kuitenkin paljon näppärämpi ratkaisu. [Libdev->http://libdev.plymouth.edu/post/17] on pohdiskellut samoja kysymyksiä ja nostaa esiin ongelman, johon [Nelli->http://www.nelliportaali.fi] on tarjonnut jonkinmoisen ratkaisun jo kohta vuoden ajan - artikkelitietokantojen väliset metahaut hukuttavat tiedonjanoisen viitevyöryn alle, ellei käyttöliittymä tarjoa mahdollisuutta rajata hakua koskemaan vain hakuaiheen keskeisiä tiedonlähteitä. Nellissä on tämä näppärä ominaisuus - harmi vain että hakuportaali on hieman kankea käyttää. En ole vielä tarkemmin mietiskellyt, mistä kankea vaikutelma syntyy. Oman merkintänsä arvoinen aihe.

Hieno kädenojennus Web Essentials 05-konferenssin järjestäjiltä, sekä paikalle kutsutulta kovatasoisesta puhujajoukolta: esitetyt puheenvuorot ovat nyt saatavina [MP3-muodossa->http://we05.com/podcast/]. Tarjolla esimerkiksi:

• Jeffrey Veen: Beyond Usability: Designing the Complete User Experience
• Eric Meyer: From Comp To Code: Pulling A List Apart Together
• Molly Holzschlag: Web Standards Workflow

[via [Catalogablog->http://catalogablog.blogspot.com/]]

Elinkeinoelämän keskusarkiston [ELKA-arkistohaku->http://194.137.184.88/elka/arkistohaku.html] on ylivoimaisesti vaikeakäyttöisin hakukäyttöliittymä mitä kymmenvuotisen webbielämäni aikana olen sattunut kohtaamaan. Arkistotietokantojen hakukäyttöliittymät näyttävät yleisestikin olevan kryptisyydessään omaa luokkaansa. Esimerkiksi kansallisen arkistolaitoksemme [VAKKA-arkistohaku->http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/haku] on kaltaiselleni googlettajalle täysin käsittämätön. On tietenkin hyvä muistaa, että vielä jokunen vuosi sitten arkistojen tutkimisen ei ollut edes mahdollista verkon välityksellä. Toivoa sopii, että käyttöliittymien kehittämiseen (tässä yhteydessä voi puhua korjaamisesta) löytyy resursseja.

Arkistojen sähköisillä hakumahdollisuuksilla pyritään parantamaan arkistotiedon käytettävyyttä. Sama tarkoitus on myös arkistokokonaisuuksien kuvailulla - jollei tiedä, mitä arkiston kätköistä löytyy, niin on mahdotonta ryhtyä etsimään jotain tiettyä asiakirjaa. Arkistojen kuvailutyö on vielä alkutaipaleella verrattuna esimerkiksi kirjastojen kehittyneisiin kuvailukäytäntöihin ja yksittäisen asiakirjan tasolle kuvailussa ei todennäköisesti päästä koskaan - ellei oteta arkistojen käyttäjiä avuksi.

Syksyn aikana arkistotoimen ja asiakirjahallinnan luennoilla istuskellessani olen kehitellyt mielessäni arkistohakukäyttöliittymää, jossa käyttäjillä olisi mahdollista luokitella aineistoa vapaavalintaisilla avainsanoilla - ala [Furl->http://www.furl.net]. Hakumahdollisuudet olisi mahdollista ulottaa myös yksittäisen asiakirjan tasolle, jos käyttäjät voisivat luoda mielenkiintoisten asiakirjakokonaisuuksien sisälle ‘dokumenttisurrogaatteja’, asiakirjojen kuvauksia, joihin myös voisi liittää avainsanoja. En taida olla ajatuksissani aivan hakoteillä, sillä arkistoguru [David Bearman-> http://www.archimuse.com/consulting/bearman.html] esittää samansuuntaisia ideoita museoesineiden käyttäjälähtöistä kuvailua käsittelevässä [artikkelissa->http://www.dlib.org/dlib/september05/bearman/09bearman.html], joka on julkaistu [D-lib-verkkolehden->http://www.dlib.org/] syyskuun numerossa.