Istuskelin viikko sitten perjantaina Teknillisellä korkeakoululla kuuntelemassa FinnONTO -mahtihankkeen päätösseminaarin esityksiä. Suomalaisen semanttisen webin perusinfraa kehittäneessä hankkeessa on kehitetty mm. Yleisen suomalaisen asiasanaston isoveli, n. 20 000 käsitteen Yleinen suomalainen ontologia (YSO) sekä tätä käsiteviidakkoa laajentavat Museoalan ontologia MAO, valokuvausalan VALO sekä paikkaontologia SUO, vain muutamia hankkeessa kehitettyjä ontologioita mainitakseni. Rakennetut ontologiat ovat vapaasti käytettävissä TKK:n ontologiapalvelimen kautta. Nyt suomalaisten semanttisen webin sovellusten kehittäminen ei ole ainakaan käsitemalleista kiinni.
Päätösseminaarissa ontologioiden voimaa havainnollistettiin demosovellusten avulla. Protot toimivat varsin mukavasti ja erityisesti paikkaontologia SUO vakuutti hyödyllisyydestään, nyt kun kuntarajat ovat vapaaehtoisessa(kin) liikkeessä. SUO-ontologian avulla hakusovellus saadaan ymmärtämään esimerkiksi se, että Rovaniemi-niminen paikka on koostunut vuodesta 2006 alkaen kahdesta aiemmin erillisestä alueesta (Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta), jotka sijaitsevat Lapin läänin sisällä, joka on ollut vuoteen 1938 asti osa Oulun lääniä.
Demoja ihmetellessäni mietin, millä edellytyksin esitellyt teknologiat - ontologiat etunenässä - leviäisivät aluksi edes web-harrastajien käyttöön. FinnONTO-hankkeen puolelta käyttöönottokynnystä on koitettu madaltaa ONKI Widget-palvelulla, jonka tarkoituksena on integroida halutut ontologiat olemassaoleviin tietojärjestelmiin.
Idea on vähän sama kuin Technorati Tags -palvelussa, jonka avulla voidaan yhdistää eri bloggaajien kirjoitukset käytettyjen avainsanojen perusteella, mutta nyt käytössä ovat ontologioiden käsitteet. Technorati Tags-palvelun käyttöä helpottaa eri julkaisualustoille kehitetyt moduulit, joiden ansioista loppukäyttäjän ei tarvitse huolehtia Technoratiin linkittämisen yksityiskohdista. Nähtäväksi jää, kuinka moni semanttisesta webistä kiinostunut web-harrastaja onnistuu yhdistämään Onki Widgetin julkaisutyökaluunsa - itselläni se jäi toistaiseksi yritykseksi.
Olisi hienoa, jos Semantic Web 2.0 (FinnONTO 2.0)-hankkeessa, joka jatkaa päättyneen FinnONTO-hankkeen viitoittamalla tiellä, kehitettäisiin jotain tämäntapaista. Käyttövalmiit moduulit suosituimpiin vapaisiin julkaisujärjestelmiin, esimerkiksi Drupaliin ja Wordpressiin, olisivat reipas harppaus eteenpäin verkon semantisoinnissa - samaan tapaan kuin julkaisujärjestelmiin integroidut mikroformaatit (esimerkiksi XFN) ovat semantisoineet verkkoa loppukäyttäjän kannalta läpinäkyvästi jo muutaman vuoden ajan.
Drupal-puolella joitain semanttisen webin rakennuspalikoita on jo kehitteillä, esimerkiksi Semantic Search-moduuli ja kuluvan vuoden maaliskuun DrupalCon-tapahtumassa semanttiselle webille on tiedossa oma sessio.
Hei!
Oletko noteerannut SIOC-projektin? He ovat kehittäneet työkalut ainakin hiukan nykyistä semanttisemman sisällöntuotannon integrointiin mm. juuri Drupalille ja WordPressille. Eli koko sivuston/blogin/foorumin/wikin sisällöt ja niiden väliset sisältyvyyssuhteet, julkaisumetatiedot jne. voidaan automaattisesti kuvata SIOC-ontologian avulla ja julkaista RDF-muodossa. Eikä julkaisujärjestelmän käyttäjän tarvitse tehdä tämän eteen muuta kuin asentaa laajennospalikka!
http://sioc-project.org/
Se mitä SIOC ei nykymuodossaan kai kovin pitkälle tarjoa on asiasanastojen tyyppisten sanastojen tai ontologioiden (tyyliin YSO) käyttöä esimerkiksi blogikirjoituksen aiheiden kuvailuun. Toki standardissa on speksattu tämä mahdollisuus (kts. sioc:topic-property) mutta jotta esimerkiksi YSO-käsitteiden käyttö tähän tarkoitukseen olisi käyttäjälle helppoa, pitäisi nuo julkaisujärjestelmien laajennusmoduulit integroida myös sanastopalvelimeen esimerkiksi ONKI Widget -tyyliin.
En lupaa mitään, mutta veikkaanpa, että saamme nähdä jotakin tämänkaltaista vielä lähitulevaisuudessa…
Jep, meinasin tuosta mainitakin, mutta koitin hillitä postauksen pituutta
SIOC:n idea on mielenkiintoinen, mutta mielestäni vaikuttaa oudolta, ettei ainakaan nykyisessä speksissä oteta mitenkään kantaa siihen, miten käyttäjät voisivat halutessaan kontrolloida eri puolilla verkkoa tuottamiensa sisältöjen yhteenlinkittymistä ja yhteenlinkittyneiden sisältöjen näkyvyyttä.
Muistaakseni FOAF:iin on olemassa jonkinlainen käyttäjien välisen luottamuksen kuvaamiseen tarkoitettu laajennos, ehkä sitä tai jotain vastaavaa on ajateltu käytettävän myös SIOC:in yhteydessä kun siinä itsessään ei ole määritelty mitään luottamuksen tjms. kaltaisia käsitteitä.
FOAFiin on tosiaan olemassa jonkinlainen Trust-moduuli ja lisäksi Relationship-moduulilla voi kuvata tarkemmin henkilöiden välisiä suhteita.
Tuo sinun tavoitteesi menee kyllä selkeästi SIOCin tehtävien ulkopuolelle - siinähän pyritään kuvaamaan vähän nykyistä rakenteisemmin joka tapauksessa verkossa (oletusarvoisesti) avoimesti julkaistuja yhteisöllisiä sisältöjä. Eihän RSS-feedeissäkään ole speksattu käyttörajoituksia…
Toisaalta kyllä esim. Facebookin yksi keskeinen idea on se, että sitä kautta julkaistun aineiston näkyvyyttä voi säädellä. Mutta minun on vähän vaikea mielessäni yhdistää tällaista toiminnallisuutta SIOC-tyyliseen julkaisuun. Entä sitten, jos blogipostin metatiedoissa sanotaan, että se on tarkoitettu vain (kenties ennalta määrätyille) kirjoittajan kavereille? Jos se on verkossa kaikkien luettavana, niin sitten on. Jos taas ei, niin käyttörajoitukset ovat blogisoftan ongelma.
Flexeril street….
Shelf life flexeril. Alergic reactions with asprin and flexeril….
Can u feel effexor xr work aftera few days….
Effexor alcohol abuse. Effexor xr. Effexor. Side effects of effexor xr. Effexor combination therapy. Effexor have any side effects….
Online phentermine….
Cheap phentermine. Phentermine. Phentermine online purchase. Keyword phentermine. Pal pay phentermine….