Maanantain webinaari teki LeMillin lopulta tutuksi. Kysyin webinaarichatissa tarkennnusta minua jo aiemmin mietityttäneeseen kysymykseen -- mille kouluasteile LeMill on oikein tarkoitettu -- ja sain vastauksen. Kaikentasoinen materiaali on tervetullutta; kuten sivustolla sanotaan. En tiedä miksi, mutta edelleen minusta tuntuisi oudolta laittaa palveluun tarjolle esimerkiksi YO-tasoisia aineistoja. Lieköhän syy siinä että webinaarissa kerrotun mukaan palvelun suunnitteluvaiheessa käyttäjätutkimusta tehtiin pääasiassa perus/toisen asteen opettajien parissa, ja en tähän ryhmään kuulumattomana osaa tuntea Lemilliä omakseni.

Wikiversity sen sijaan tuntuu enemmän omalta paikaltani. Tässä tunteessa voi olla kyse siitä, että palvelua pyörittävä Mediawiki-ohjelmisto on minulle tuttu ympäristö ja toisaalta myös sisällön kannalta niinkin epäolennaisesta asiasta kuin siitä, mikä palvelulle annettu nimi on. Tällä en tarkoita, että LeMill olisi huono nimi, vaan sitä että Wikiversity nimenä herättää mielikuvia sisällöistä, jotka saattaisivat kiinnostaa minunlaistani oppijaa.

Kuten LeMilliin, myös Wikiversityyn voi luoda kaikentasoisia oppiresursseja. (Englanninkielisessä) Wikiversityssä tuntuu kuitenkin olevan runsaimmin kolmannen asteen tasoisia aineistoja sekä kaikenlaisia, varsin mielenkiintoisiakin sisältöjä erilaisiin harrasteisiin ja muuhun ei-formaaliin opiskeluun liittyen.

En tätä kurssia aiemmin ole tutustunut Wikiversityyn juuri muuten kuin etusivua vilkaisten. Tästä pintapuolisesta tutustumisesta minulle on jäänyt päälimmäisenä mieleen sanapari "Toivottoman kaoottinen!" Tutuistuin nyt Wikiversityyn hieman paremmalla ajalla ja mielikuvani alkoi selkiytyä, paljolti varmaankin siksi että tein tällä kertaa opettajille tarkoitetun kiertokäynnin. Kierros selvitti hyvin Wikiversityn toimintaperiaatteita.

Toivoisin kuitenkin Wikiversityyn enemmän rakennetta, kahdella tavalla. Tämän viikon tehtävän yhteyteen linkitetyssä artikkelissa korostettiin sitä, että opiskelun tulisi olla opiskelijoiden näköistä ja heidän tarpeistaan lähtevää. Ongelmana kuitenkin on, että aivan nollapisteestä lähtevä opiskelija ei tiedä mitä hän ei tiedä, eikä osaa kysyä. Tällöin opettajan taidolla on merkitystä; l. opettajilla tulisi olla ymmärrystä siitä, kuinka jonkun asian opettaminen tulisi strukturoida. En tiedä, olisiko Wikiversityyn mahdollista luoda jonkinlaisia opetettavasta aiheesta riippumattomia rakenteita, joiden avulla jostain aiheesta paljon tietävät, mutta opetustaidostaan epävarmat asiantuntijat voisivat saada esitettyä tietämystään kurssin kohderyhmälle sopivassa muodossa ja järjestyksessä.

Wikiversitystä tulisi myös ymmärrettävämpi (l. selkeämpi, helpompi navigoida ja yhdistellä sisältöjä), jos alustana toimivaan Mediawikiin asennettaisiin sisällön rakenteistamisen mahdollistava Semantic Mediawiki -laajennoskokoelma. Voi tosin olla, että jo nyt Mediawikin tekstinmuotoilua oudoksuvat käyttäjät kavahtaisivat rakenteisuuden lisäämistä; tosin paljon tästä voisi tapahtua konepellin alla siten, ettei sisältöä laativan henkilön tarvitse nähdä nykyistä enemmän vaivaa.

Tämän viikon tehtävään kuului johonkin oppiresurssiprojektiin osallistuminen; lopuksi hieman siitä . Rakentelin suomenkieliseen Wikiversityyn alun itseopiskeluaineistosta, jonka tarkoituksena on rohkaista yhteiskuntatieteilijöitä tutustumaan avointa koodia olevaan R-tilasto-ohjelmistoon. Aineisto on tarkoitettu täydentämään Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston KvantiMOTV-oppiresurssia. KvantiMOTV-aineistoon kuuluu joukko hyvin laadittuja harjoitustehtäviä, joiden läpikäynti on neuvottu maksullista SPSS-ohjelmaa käyttäen. Tässä itseopiskeluaineistossa näytetään, kuinka samat analyysit voidaan tehdä R:llä.

En ole kysynyt Tietoarkistosta lupaa oppiresurssiprojektin aloittamiselle, mutta ajattelin vinkata asiasta heille, mikäli nyt alkuun saatetusta aineistosta syntyy jotain käyttökelpoista.