Hivenen alle pari vuotta vellonutta Web 2.0 -keskustelua on ollut mielenkiintoista seurata. Suomessakin Web 2.0-termiä on ehditty pyöritellä jo useamman kirjoittajan voimin, joten siitä ei sen enempää. Todettakoon vain, että olen jokseenkin samaa mieltä gstepin, Zeldmanin ja Joelin kanssa - termisoppa on jo kohta liedellä. Toisaalta, eihän asiasta voi puhua, jollei sitä nimetä.

Itse olen koittanut tarkkailla Web 2.0 -huumaa kirjastojen näkökulmasta. Syksyllä yritin herättää keskustelua ( huonolla menestyksellä tosin) Koha-kehittäjien postituslistalla käyttäjälähtöisen luokittelun tarpeellisuudesta Koha-kirjastojärjestelmässä syistä, joita käsittelin aiemmassa merkinnässäni. Käyttäjälähtöisen luokittelun ohella myös moni muu "Web 2.0"-leimaa kantava teknologia ja ajattelutapa voisivat parantaa kirjastojen palvelutasoa - tai käyttäjäkokemusta, näin trendikkäästi ilmaistuna. Yhteisöllisyys, avoimet API:t kirjastojen jättimäisiin metatietovarantoihin, RSS-virrat, suosittelijajärjestelmät, virheenkorjaavat hakutoiminnot ja niin edelleen; pelikenttä on asetettu valmiiksi ja kirjastot voisivat astua mukaan.

Oli vain ajan kysymys milloin "kirjastot+Web 2.0" -keskustelulle annetaan nimi. Kirjastojärjestelmien ongelmia ja vanhakantaisia palvelukäytäntöjä suominut blogikirjoittelu alkoi kerääntyä Library 2.0 -nimen alle viime vuoden lokakuussa - toki pienemmässä mittakaavassa kuin mitä Web 2.0-kehityksestä on kirjoitettu:

Tässä vaiheessa aihetta käsitteleviä merkintöjä on jo niin paljon että asiasta kiinnostuneen suomalaisen kirjastoihmisen ei liene järkevää kahlata läpi kaikkea asiasta kirjoitettua. Walt Crawford tiivistää aina yhtä erinomaisen Cites & Insights: Crawford at Large -verkkolehtensä Library 2.0 and "Library 2.0" -numerossa (PDF) helmikuuhun 2006 mennessä käydyn Library 2.0-keskustelun olennaisimmilta osin. Myös Chris Zammarellin Library 2.0-lukulista on tutustumisen arvoinen. Ajan myötä uusin tieto suodattunee nyt pitkänäperjantaina Ann Aborissa, Michiganissa järjestetyn Library Camp 2006-epäkonferenssin wikiin. Nyt kun ITK2006-konferenssin myötä suomalainen Web 2.0-keskustelu on kasvanut verkon ulkopuolelle, löytyisikö myös Kirjasto 2.0 -epäkonferenssiin väkeä?

Muokattu: Jostain syystä WordPress hukkaa osan merkinnästä, missähän vika.

Näyttöluettelorintamalla tapahtuu jotain uutta. NCSU (North Carolina State University) julkaisi vajaa kuukausi sitten uuden näyttöluettelonsa, joka on kehitetty yhteistyössä paremmin verkkokauppojen hakukäyttöliittymistä (mm. Barnes and Noble, Wal-Mart ja Indigo Books) tunnetun Endecan kanssa. Näyttöluettelo mahdollistaa LCSH-asiasanoja selaamalla tapahtuvan haun - aineistoa voi siis hakea syöttämättä ainuttakaan hakusanaa. Haun tulosjoukkoa voidaan kaventaa edelleen selaamalla joko asiasanoja tai kahdeksaa tulosjoukkoa kaventavaa fasettia (aihe, genre, aineistolaji, sijainti, maantieteellinen alue, aikakausi, kieli ja tekijä).

Esimerkki paljastanee paremmin, kuinka mainio ominaisuus onkaan käytännössä. Olen lähiaikoina lueskellut teollisen muotoilun klassikoita käsitteleviä kirjoja - katsotaampa mitä NCSU:n kirjastolla olisi tarjota aiheesta. Haku sanalla 'industrial design' palauttaa 3213 teosta. Jätän mielelläni teollisuuden tuotekehitysprosessit ja käytännön muotoilutyön muille - sen sijaan käyttödesign ja muotoilun historia kiinnostavat. Aiherajaus (Topic: Design) lienee siis paikallaan. Nyt ehdot täyttävään joukkoon kuuluu 165 teosta. Mitähän aineistoa kirjasto on valinnut kokoelmiinsa saksalaisesta muotoilusta? (Subject Region: Germany) Tulosjoukkoon haarukoituu seitsemän teosta - helposti silmäiltävissä oleva määrä.

Tavanomaisin keinoin - kuten vaikkapa Boolen-hakuehtoja ketjuttaen - tapahtuvaan haun tarkentamiseen nähden selaushaulla on monia etuja puolellaan. Tiedonhakija näkee jatkuvasti käytettävissä olevat rajausvaihtoehdot ja säästyy monimutkaisten hakulausekkeiden kirjoittamiselta. Voimassa oleva rajaus on myös jatkuvasti näkyvissa ja muokattavissa tuloslistauksen yläreunassa olevasta sivupolusta.

Selaushaun lisäksi näyttöluetteloon on Endecan avustuksella rakennettuu muitakin hyödylliseltä vaikuttavia ominaisuuksia, muun muassa:

• tulosten lajittelu lainauskertojen mukaan - suosituimmuusjärjestys
• kirjoitusvirheiden korjaus
• karkeiden kirjoitusvirheiden automaattinen oikaisu Googlen Tarkoititko: -toiminnon tapaan

NCSU:n uusi näyttöluettelo toiminee suunnannäyttäjänä alan kehitykselle. Muista järjestelmätoimittajista Innovative (mm. HelMet-aineistohaun taustalla hyrräävän Millenium-järjestelmän kehittäjä) on tuomassa markkinoille uutta versiota tuotteestaan. Tulevassa WebPac Pro:n versiossa tulee olemaan mm. RSS-tuki - saapa nähdä otetaanko ominaisuus käyttöön joskus HelMet-luettelossa. Toinen alan jättiläinen - Ex Libris - vastaa verkkohakukoneiden asettamaan haasteeseen Primo-projektillaan. NCSU:n esimerkki osoittaa, että perinteiset kirjastojärjestelmätoimittajat saattavat joutua ahtaalle kun Endecan tapaiset, yleiseen hakukoneteknologiaan erikoistuneet yritykset astuvat samoille markkinoille.

D-Lib verkkolehti on jälleen kerran ajan hermoilla. Viime vuoden huhtikuussa lehdessä käsiteltiin yhteisöllisiä kirjanmerkkipalveluita (Social Bookmarking Tools (I) - A General Review), jolloin uranuurtajapalvelu del.icio.us oli parin vuoden ikäinen ja alkoi saavuttaa suuren yleisön tietoisuuden. Tammikuun numerossa ilmestynyt Marieke Guyn ja Emma Tonkin artikkeli Folksonomies - Tidying up Tags on varsin hyvä johdatus käyttäjälähtöisen luokittelun (folkosonomioiden) maailmaan.:"Sitä ne folksonomiat ovat(Olisikohan aika pohtia aiheen termien sopivia suomennoksia, kuten Jere merkinnässään ehdottaa.)":http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jjmajava/folksonomiat.htm/". Kirjoittajat ovat tutkineet muun muassa käyttäjälähtöisten 'luokitusjärjestelmien' rakennetta, avainsanojen muotoja ja loppupäätelmissään esittävät joitain ratkaisuja folksonomioissa esiintyviin ongelmiin. Jotkin kirjoittajien mainitsemat ongelmat - esimerkiksi synonyymikontrollin puute - ovat helposti ratkaistavissa. Esimerkiksi 43Things-palvelussa synonyymikontrolli on rakennettu käyttäjien listaamien tavoitteiden(katso sivun alalaita) välille. Synonyymikontrollin kanssa on painittu myös muualla (Tagging tags to make synonyms) ja näyttäisi siltä, että toimivan ratkaisun ympärille voi rakentaa myös bisnestä (TagTagger).

Guy & Tonkin artikkelista löytyi linkki mielenkiintoiseen kokeiluun, jossa del.icio.us -palvelun suunnatonta avainsanojen määrää jäsennetään kymmentahoisen fasettirakenteen alle.(fac.etio.us). Pikakokeilun perusteella toimivalta tuntuva idea.

Vuoden loppupuoli on tuonut tullessaan kaksi hyödylliseltä vaikuttavaa Googleen liittyvää sivustoa. Hakukoneyhtiö itse on perustanut Google Librarian Center -palvelun, joka ei tätä kirjoitettaessa vielä sisällä liiemmälti aineistoa. Kirjastonhoitajia ja muita tiedonhaun opettajia olevia pyydetään jakamaan tietämystään hakukoneiden käytön opettamisesta - liekö lopullisena tarkoituksena syrjäyttää kirjastoihmiset, kuten Jill Hurt-Wahl puolivakavissaan arvelee.

Tällä hetkellä palvelun suurin anti on uutiskirje, jonka ensimmäinen numero avaa Googlen hakurobotin toimintaa. Kirje on erittäin mielenkiintoista luettavaa, vaikka aihepiiri olisi jo ennestään tuttu. Ensimmäinen uutiskirje asettaa riman varsin korkealle - teksti on miellyttävää lukea ja indeksoinnin tekniset periaateet on selitetty havainnollisella tavalla. Uutiskirje sisältää myös tehtäviä, jotka sopinevat hieman edistyneemmän tiedonhaun opettamiseen. Odotan mielenkiinnolla seuraavia julkaisuja.

Toinen tuore tuttavuus, Google Librarian, on edellisestä poiketen syntynyt hakukoneyhtiön ulkopuolella. Sivuston äiti on Cleveland Public Library:ssä työskentelevä kirjastonhoitaja 'Julie', joka kertoo motiivikseen:

The reason I made the website is because I have seen a need for something like this. Internet search engines are becoming a huge part of our jobs, and not everyone understands the finer details of them yet. There are ways to fine-tune your results, and methods to employ that can help you find what you need faster. Plus there are also alot of really cool tools that Google offers that I think librarians would find interesting. My goal is to share my knowledge and expertise with fellow librarians and information professionals.

Tietysti voihan olla että kyseessä on vain ovela guerrilla marketing-kampanja, mutta väliäkö sillä. Jo nyt sivusto sisältää yhteen paikkaan koottuna hyödyllisiä neuvoja, kuinka informaatioammattilaiset voivat hyödyntää Googlen palveluja entistä monipuolisemmin. Jokaisesta palvelusta on lyhyt esittely ja ehdotus siitä, kuinka kyseessä oleva palvelu voisi olla hyödyllinen informaatioammattilaisen työssä:

Google Book Search What is Book Search? Google Book Search allows you to search the full text of books online. With this service you are able to find books that suit your interests that you may be interested in purchasing or checking out from your local library. Books out of copyright are available to view in full, and some newer books that publishers have allowed to be scanned are available in a partial sample view. Other books may only have a few snippets of text and information from the book. Each book record also has a link to places that the book can be purchased, and some entries have a link to local libraries that own the book. How is this relevant to Librarians? You are able to get a better idea of what a book is about before you purchase it for your collection. You can not only get information about the book, but also can view the actual book and read some excerpts.

Ymmärrättävästi jotkut sivustolla esitellyt Googlen palvelut ovat käyttökelpoisia vain Yhdysvalloissa. Sivuston arvoa parantaa entisestään se, että esittelyt eivät rajoitu ainoastaan verkkopalveluihin, vaan sivustolla annetaan vinkkejä Googlen käyttöä helpottavista Firefox-selainlaajennoksista, jotka lienevät MUTU-tuntumani perusteella täysin tuntemattomia suurelle osalle kirjastoväkeä - ainakin Suomessa. Tilanteen soisi muuttuvan, sillä onhan selain yksi informaatioammattilaisen tärkeimmistä työkaluista.

John Blybergin muotoilema ILS Customer Bill-of-Rights tiivistää varsin hyvin aikaisemmin mainitsemani OPAC manifeston ydinsanoman.

1. Open, read-only, direct access to the database
2. A full-blown, W3C standards-based API to all read-write functions
3. The option to run the ILS on hardware of our choosing, on servers that we administer
4. High security standards

Ehkäpä tulevaisuudessa käytössämme on 'ei-niin-integroitu kirjastojärjestelmä': ydintoiminnot toteuttava ohjelmisto, joka avoimien rajapintojensa kautta antaisi järjestelmien käyttäjille (kirjastoille ja mahdollisesti jopa asiakkaille) vapauden luoda juuri sellaisia käyttöliittymiä ja palveluita kuin on tarve. Plug-in -perustaisuus pitäisi varsinaisen ydinjärjestelmän kevyenä ja avoimuus kannustaisi kokeilemaan perinteistä poikkeavia toimintoja, joiden kehittämisessä kirjastot eivät olisi järjestelmätoimittajien armoilla.